Puutarhamaniaa

Moni tuntee minut mouku-nimimerkistäni. Olen vuosia ollut erinäisissä puutarhasaiteilla puutarhahäröilemässä, enemmän tai vähemmän. Etenkin klorofyllissä minut tunnetaan. toivon, että suht sävyisänä olen osannut olla.

Olen ollut myös 12 vuotta yhden puutarhayhdistyksen puheenjohtajan, josta vetäydyin pois parisen vuotta sitten ja annoin tilaa uusille tuulille yhdistyksessä.
Totesin, että en jaksa enää kertoa kuinka päin porkkana maahan istutetaan, mutta kas nyt into neuvontaankin on taasen noussut jostain selkärangasta...eli kysyä saa enkä pure.

Edelleen omakin puutarha kukoistaa ja varmaan saa taas enemmän aikaanikin ensi kesänä.

Puutarhaani voisi kuvata sanalla: kasvikeräilijän sekamelska. Ne, jotka ovat eksyneet puutarhaani ovat olleet häkeltyneitä, se ei ole nätisti ojennuksessa ja emäntäkin muistaa satunnaisesti herkkujen nimet ja usein se on: ööö lilium...öö jotain..oiskohan täällä nimilappu jossain...ja taas on nokka puskassa ja pyrstö kohti taivasta..joka on muutenkin yleinen näky pihassani..anteeksi naapurit !

Mutta niin se vaan kävi, en tiedä jaksatteko lukea mutta kerrompa kuitenkin:

-vuonna 96 se alkoi..siemenluettelot...tilasin ,kokeilin kasvatin...kaivatin isännällä kukkapenkkiä, etupihan marjapuskat (ne raaskut) sai lähteä...penkkejä tuli lisää, siemenluettelot villitsi ja jonnekinhan ne taimet piti saada. Yötä myöten kylvin, lapsen nukkumaan ja äippä pesuhuoneeseen kylvämään kylmäkäsittelyyn meneviä purnukoita. jestas !

ensimmäisinä vuosina kylvöluvut oli 300 kpl ....joistakin kasvoi joistakin ei...ja eihän ne siemenluettelot riittäneet, vaan liityin sitten moneenkin siemenkirjeeseen, josta sai ottaa ja johon piti laittaa..eli täytyi sitten alkaa kerämään niitä siemeniäkin vielä.

Mutta voi sitä kasvun iloa, kun pikkupurkissa alkoi vihertämään !

Kasvihuonekkin piti heti saada, ja niitä purnukoitahan siellä riitti..mutta arvatkaapa mitä ensimmäiselle kasvihuoneellekin kävi...trombi hajotti sen...huis vaan ni eipä ollut enää muovit paikoillaan...piti saada parempi ja kestävämpi...jonka senkin trombi nosti paikoiltaan, mutta onneksi sille riitti että 4 henkeä nosti takaisin paikoilleen, jonka jälkeen isäntä tuo uskollinen puutarhaorjani kiinnitti huoneen paikoilleen lujasti.


Kasvihuoneen sisältä onkin sitten oma juttunsa...tomaattien kanssa on vähän niin että :" tee niinkuin minä sanon ei niinkuin minulla menee" ....viha-rakkaussuhde on sitkeä ! muistuttakaa minua kun keväällä olen lähipuutarhalla (mainosta pukkaa :Heikkisen kukkatarha), että ei 12 erilaista, ei edes kymmentä..hyvä nainen otat vain ne jotka kasvariin mahtuu ja ei ei ei näpit irti vaikka sinulla ei sitä tomaattilajiketta ole vielä ollutkaan !!!

Niin joo minulla on yllyttäjä, poikani kesällä 11-vuotta täyttävä ylipuutarhuri ! äiti tämä on nätti....äiti vielä tuo..tuo tuoksuu ihanalle...

Olen jo ostanut siemeniä, tunnustan, ihanainen kamuseni tilasi Hyötykasviyhdistykseltä ja minä vonguin peesiin. Paria porkkanaa...uutuus auringonkukkaa...harvinaisen maltillinen lista kuitenkin. Ompahan hyvä syy villiintyä alesiemenlootien ääressä.....

Mutta tälläistä tällä kertaa, rönsyilyä kuten puutarhassanikin ..ai kuvan haluatte..no katsotaan millä pelottelen teitä ..enpä lataakkaan kun herjailee..no myöhemmin kuvaa sitten




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti